Tropa de Elite

Harvoin on tullut vastaan niin karua ja kylmää leffaa kuin Tropa de Elite, englanninkieliseltä nimeltään Elite Squad. "Tropa" on brasilialainen poliisielokuva, jota tähdittää äärimmäisen vangitseva Wagner Moura, joka nähdään kapteeni Nascimenton roolissa.


Elokuvan ohjauksesta vastaa José Padilha, sinällään varsin tuntematon nimi, joskin tämä selittyy vahvasti sillä, että mies ei ole tämän elokuvan ja sen jatko-osan lisäksi ohjannut kuin lähinnä dokumentteja. Käsikirjoituspuolelta taas varmasti hieman tunnetumpi mies, Bráulio Mantovani, jos nimi ei suoraan sano mitään, niin miehen käsikirjoittama Cidade de Deus (City of God) on varmasti monelle tuttu filmi.

Tropa de Elite kertoo BOPE:n, Rio de Janeiron poliisien eliittijoukon, arjesta, vastuualueenaan favelat, Rio de Janeiron slummit. BOPE, Batalhão de Operações Policiais Especiais, ei ole viiden pennin SWAT, vaan äärimmäisen kovaotteinen versio Lahjomattomista, miehiä joita ei voi ostaa. Lahjomattomien tapaan BOPE ei turvaudu lähes absurdin ritarilliseen toimintaan, vaan tietoja hankitaan kysymällä kiltisti. Ja useimmiten seuraavaksi kuulusteltava saa luodista polveensa ja kysymys esitetään uudelleen. Väkivalta on varsin arkinen osa BOPEn toimintatapoja.

Mutta, hieman enemmän jotain itse elokuvasta: elokuvan tarina kietoutuu Mouran esittämän Nascimenton ja tämän johtama Alpha-ryhmän ympärille. Vaikka BOPE onkin nimellisesti poliisien erikoisyksikkö, ei sillä oli oikeastaan mitään tekemistä korruptoituneiden poliisien kanssa. Osasyynä on se, että BOPEn tehtäviin kuuluu myös toimittaa korruptoituneita poliiseja oikeuden eteen. Tavalla tai toisella.

Johtuen ryhmän varsin kuluttavasta työstä, on jäsenien aika ajoin hankittava itselleen seuraajia jatkamaan tehtävää, huolimatta varsin nuoresta iästään. Samanlaisen päätöksen ja etsimisen edessä on nyt kapteeni Nascimento. Miehen tehtävää ei helpota yhtään se, että Paavi on tulossa Rio de Janeiroon ja on päättänyt, kaikkien neuvojen vastaisesti, yöpyä slummien välitömässä läheisyydessä. Joten, Nascimentolla on edessään slummialueen täydellinen siivoaminen ja samanaikaisesti miehen tulisi rauhoittua sekä koulia itselleen seuraaja.

Huolimatta varsin monikerroksisesta tarinastaan, pysyy Tropa de Elite hienosti paketissa. Yksi kiitos tästä kuuluu sille, että elokuvassa käytetään kertojaääntä rytmittämään tarinaa ja toimimaan katsojan oppaana läpi elokuvan. Huolimatta siitä, että kertojana toimii Nascimento, ei elokuva yritä tietentahtoen maalata miehestä tietynlaista kuvaa, vaan ruudulla nähtävä Nascimento toimii varsin itsenäisesti suhteessa kertoja-minäänsä, mikä on oikeinkin tervetullut tyyli toimia. Helpoin tapa selventää tätä on se, että kertoja on oikeastaan jo kokenut kaiken, eli kertoo katsojalle omaa tarinaansa, myös niitä palasia joista ei ollut tapahtumahetkinä tietoinen. Mouran koruttoman karhea ääni sopii äärimmäisen hyvin viemään eteenpäin tarinaa, jossa monesti tulee eteen niitä "asioiden piti mennä näin, mutta"-hetkiä.

Elokuvassa on omia pienehköjä heikkouksiaan jotka varmasti häiritsevät joitakin katsojia. Aiemmin mainittu Paavin vierailu jää varsin ohueksi osaksi tarinaa, mutta tällainen pienehkö muotovirhe syntyy lähes väistämättä ottaen huomioon elokuvan tyylin syventyä henkilöihin. Tosin, vaikka henkilöihin syvennytään, jäävät lähes kaikki hahmot tavallaan puolitutuiksi, lukuunottamatta Nascimentoa. Tämä on tietysti aina henkilökohtainen mielipide, mutta mielestäni tuollainen varsin tyly tyyli jättää henkilöt "puolitutuiksi" antaa jopa pienen särmän elokuvalle, kyseessä on kuitenkin tarina ihmisistä joiden elämässä kuolema ja läheisten menettäminen on varsin vahvasti läsnä.

People sleep peaceably in their beds at night only because rough men stand ready to do violence on their behalf


Luiz Eduardo Soaresin kirjaan perustuva tarina on karhean uskottava tarina kivenkovista miehistä ja heidän taistelustaan huumekauppiaita vastaan. Moni lukija varmasti tietää sen, että omaan jonkinlaista kieroa ihailua mm. Muukalaislegioonaa kohtaan, joten tämän elokuvan päähenkilöinä toimivat poliisit tekivät huikaisevan vaikutuksen henkilökohtaisesti. Ei, en ihaile sitä väkivallan määrää, en usko että arki olisi juhlavaa tai että kuoleman väistelyssä olisi jotain ah-niin-romanttista. Enemmän minua henkilökohtaisesti kiehtoo ja askarruttaa ihmiset tarinoiden takana . Vaikkakin on osittain totta, että väkivalta ruokkii väkivaltaa, niin mielestäni yhtälainen totuus on se, että maailma tarvitsee miehiä jotka ottavat vääryyden korjamisen henkilökohtaiseksi tehtäväkseen, ollen valmiita uhraamaan lähes kaiken saavuttaakseen päämääränsä.


Lyhyesti summattuna, Tropa de Elite on brasilialainen taidonnäyte mieleenpainuvien poliisielokuvien saralla, parituntinen filmi joka varmasti jättää katsojansa hetkeksi istumaan ja miettimään näkemäänsä.

Arvosana: 4/5